Tänään oli putitalla jännittävä päivä. Koska tiedän sen syövän välillä vähän huonosti ja haluan pitää omaisuudestani hyvää huolta, lupasin järjestää sille töihin vitamiinipitoisen proteiinipirtelön töihin. Olemme olleet töissä samassa (suhteellisen suuressa) vähittäismyynti liikkeessä, joten minulla oli mahdollisuus käyttää henkilökunnan tiloja. Myös wc:tä. Se siis on töissä siinä puodissa edelleen.
Putita oli ollut aamusta asti töissä ja olin varma, että se oli nälkäinen. Olin myös varma, että jännitys tuntui sen pöksyissä asti koska olin kertonut mitä on tulossa. Jätin kertomatta, että miten ja missä.
Saavuin paikalle hieman puolenpäivän jälkeen. Tervehdin vanhoja tuttuja ja moikkasin myös pikku huoraani. Sen oli vaikea pitää naamaansa peruslukemilla ja sen näkeminen sai sisälläni kihelmöimään. Painelin seuraavaksi henkilökunnan tiloihin ja vessaan. Otin mukanani tuoman pienen muovisen purnukan mukaan ja ‘hoidin homman’. Olin varsin tyytyväinen luomukseeni, ehkä tilanteen innostamana tavaraa tuli enemmän kuin normaalisti yksin puuhaillessa.
Poistuin henksutiloista ja tulin myymälän puolelle katsomaan putitan asiakaspalvelutaitoja. Aikani niitä seurailtuani, tilasin sen tekstiviestillä luokseni kassojen viereen. Siinä oli sopiva määrä ihmisiä, tuntemattomia ja tuttuja ympärillä. Samaan aikaan sain putitalta viestin ‘Nyt!’ - ja huoran innokkuus lämmitti sydäntäni. Tosin sen välipalastahan oli kyse, eikä minua komennella. Pari tarkasti sijoitettua nipistintä varmasti opettaa sen asian, tämä muistetaan. ;)
Joka tapauksessa. Olimme paikassa jossa ympärillä oli lukuisia tuttuja ja vielä enemmän tuntemattomia. Kaivoin taskustani purkin, napsautin korkin auki ja ojensin purkin putitan käteen. Silmänräpäyksessä purkki oli tyhjä ja putita pyyhki hymyillen suupieliään. Kukaan muu ei tajunnut mitään, mutta me kaksi tuijotimme toisiamme kuin jonkunlaisessa pilvessä.
Pikku putita palveli minua paremmin kuin hyvin, nauttien siitä itsekin. Kun seuraavan kerran pääsen siihen kunnolla kiinni, on minun tietysti se palkittava. Saapa tosin pikku huora myös kiittää minua syvään ja hartaasti välipalan tuomisesta töihin. Ja oppitunnin siitä, kuka komentaa.
Ensi lauantaina olisi tarkoitus lähteä ulkoiluttamaan sitä. Saa nähdä kuinka narttu pärjää ostosreissulla, kaupungin kaduilla ihmisvilinässä ja ravintoloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti